Mikä on strategian tarkoitus?
No ohjata arjen toimintaa, eikö?
Auttaa omaa henkilöstöä ajattelemaan ja tekemään päätöksiä tietyllä tavalla, jotta päästään tiettyyn lopputulokseen, eikö?
Ai ei tuo edellinen? No mikä sitten?
Sitä minäkin.
Yritykset koostuvat joukosta ihmisiä, jotka tekevät erilaisia sarjoja suoritteita ja päätöksiä, joita kutsutaan työksi.
Strategian tehtävä on ohjata sitä meidän ihmisten tiettyä polkua talsimaan tottunutta henkistä norsua kulkemaan uutta reittiä, tekemään erilaisia suoritteita ja erilaisia päätöksiä. Ja tämä silloinkin kun sen henkisen norsun liskoaivot sanoisivat että tuolla, tuolla, on vanha polku, mennään sinne, kivoja sanoja tuossa strategiassa kyllä kyllä, kiva kun meillä oli tää tiimbilding-iltapäivä ja toimarin ppt-esitys, mutta missä se meidän kahvinkeitin taas olikaan?
Väittävät, että mikään ei ole pysyvämpää kuin muutos. Yritysten toimintatapojen muutoksessa minä sanon, että mikään ei ole pysyvämpää kuin pysyvyys, tavoitteiden epäselvyys ja vähintään jonkinasteinen hämmennys.
No niin.
Meidän tehtävämme luovana toimistona on auttaa asiakkaitamme onnistumaan strategioissaan. Olen siksi tässä työssäni nähnyt lukemattomia strategioita. Toiset ovat parempia kuin toiset. Hyvä strategia on sellainen, että osaisin strategian lukemalla ohjata päivittäistä toimintaani ja tehdä valintoja sen perusteella.
Kauhean iso vaatimus, eikö? Ja ennen kuin kukaan loukkaantuu kerron, että kammottavan vaikeaa se on meillekin. Kysykää vaikka meidän jengiltä, miten kirkas Timo on yhteisen suunnan asettamisessa. Korviani punottaa jo ajatuskin.
No, Y-Säätiö lähestyi meitä tovin sitten. Sillä on tavattoman kirkas strategia. Sen on kätilöinyt maailmaan Demos Helsingin tiimi, ja meille tuli pyyntö sen visualisoimisesta.
Innostuimme. Voidaan visualisoida, totta kai, vastattiin. Mutta mikä on toisin tämän strategian julkistamisen jälkeen? Kuka toimii ja millä tavalla toisin siitä päivästä eteenpäin?
Tällaisella keskustelulla pääsemme usein yhteistyöhön kiinni, ja niin tälläkin kertaa. Yhteistyö alkoi milloin strategia on onnistunut -jumpalla.
Rakastan milloin olemme onnistuneet -jumppaa. Sen aikana keskustellaan avoimesti asiakkaan kanssa siitä mikä tilanne on, minkälaisia eri ryhmiä talon sisällä on, keiden parissa on ehkä tehtävä vähän enemmän töitä kuin keiden parissa jotta strategia on toteutunut. Ja minkälainen ajattelu, teko tai toimenpide herättäisi kiinnostumaan strategiasta, ottamaan sen osaksi omaa ajattelua, houkuttelemaan norsun liskoaivoja suuntaamaan tutusta polusta vähän toisaalle. Ei se kummemmin erotu kilpailijoittemme kohderyhmäajattelusta, me vain kiinnitämme onnistumisen kohderyhmän mitattavaan toimintaan.
”Mikä on toisin tämän strategian julkistamisen jälkeen? Kuka toimii ja millä tavalla toisin siitä päivästä eteenpäin?”
Ja noh, laitetaanko se lopputulos nettiin kun ollaan ajassa kiinni? No ei laiteta. Ei voida olettaa, että kukaan käyttää työpäivästään aikaa siihen, että menee nettiin lukemaan strategiaa, kun voi roikkua Instassakin. Ainakaan minä en menisi, ja minä olen sentään firman toimari.
Tunnustettiin siis, että ei ketään oikeasti kiinnosta lukea strategiaa, eikä kukaan ainakaan hakeudu sen pariin, ja tärkeää olisi saada aikaan konkreettista muutosta arjen työssä.
Päätettiin kaksi asiaa:
- Ei tehdä strategian visualisointia, vaan tehdään stategian toimintaa ja ajattelua ohjaava työkirja.
- Mennään sinne missä ihmiset ovat.
Kun kohderyhmät ja onnistumiset olivat selvät, otettiin meidän päätöksentekotieteiden maisteri ja muutosjohtaja Tuomas jumppaamaan nippu ajatusharjoituksia, joista jokainen räätälöitiin ohjaamaan tiettyä ajattelua tiimien parissa. Mikä estää toimimasta strategian mukaisesti nyt? Minkälaisia asenteita tai rutiineita ehkä pitää muuttaa? Minkälaisilla pienillä kysymyksillä voimme antaa ajattelulle hyviä syöttöjä lapaan? Näin sen virallisesti hyväksytyn strategian sisään saatiin upotettua konkreettisia arjen ajattelua muuttavia syötteitä, jota itse kukin y-säätiöläinen voi joko itsekseen tai tiimin kanssa pohdiskella.
Lisäksi työkirjasta tehtiin ihan perinteinen paperinen oogee eli ns Original Gangsta -ratkaisu: Paperille painettu vihko, jonka voi lähettää kotiin, jota voi selailla puolihuolimattomasti kahvipöydässä, ja jossa on lempeitä pieniä syötteitä, joista se pomokin voi sanoa, että kuulkaas, täällä on tällainen ajatusharjoitus, mitä tää voisi meille tarkoittaa? Ja sen kautta avata keskustelua siihen, mitä strategiassa lukee.
Toimintaa ohjaavan vihon lisäksi tehtiin nippu videoita, jotka näyttävät Y-Säätiöstä sen hyvän, jota säätiö haluaa lisää. Ajattelemme, että niiden kautta jokainen y-säätiöläinen voi nähdä oman työnsä erityisyyden, olla siitä ylpeä, kiinnittyä siihen ja joka päivä ehkä löytää uusia keinoja tarkastella, miten päivittäisessä työssään toimii.
Näin, parhaimmillaan, norsu voi löytää uusia polkuja. Ja organisaatio päästä karvan verran sujuvammin tavoitteeseensa.
Onnistuttiinko työssä?
Emme vielä tiedä.
Asiakas oli palautteen perusteella oikein tyytyväinen. Totuus kuitenkin on, että oikea onnistuminen mitataan asiakkaan strategian toteutumisessa, ja se on meidän hallintamme ulkopuolella. Olisi kiinnostava päästä tekemään jälkiseuranta siitä, miten paljon pystyimme asiakasta tässä eteenpäin auttamaan. Ja ehkä vähän flippaamaan, iteroimaan tai twiikkaamaan tätä mitä nyt maailmalle autoimme laskemaan.
Mitkä ovat avoimet kysymykset, joita tässä työssä käytimme? Seuraavia saa kopioida:
- Mikä tilanne on nyt?
- Milloin strategia on onnistunut?
- Keiden parissa onnistuminen näkyy ja millä tavalla?
- Mitkä ovat strategianmukaisen toiminnan esteet eri kohderyhmien parissa?
- Miten näitä esteitä voisi purkaa?
- Miten strategiaa voisi helpoimmin arjessa käyttää?
Sitten eikun tekemään ratkaisua. Kertokaa miten meni.
