”Työharjoittelu Berry Creativella oli innostava ja opettavainen kokemus”

Työharjoittelussa oppii myös toimiston arjesta ja yrityskulttuurista, joita ei koulussa opeteta lainkaan, kirjoittaa Vilma Tuominen.

Opiskelen viimeistä vuotta graafista suunnittelua Lahden Muotoiluinstituutissa. Opintoihimme kuuluu viiden kuukauden mittainen työharjoittelu. Olin aina halunnut tehdä harjoitteluni jossakin luovan alan toimistossa. Haaveissani tuo toimisto sijaitsi Helsingissä keskellä keskustan kuhinaa. Hektinen pääkaupunki kiehtoi minua ehkä siksi, että tulen Nokialta, pieneltä paikkakunnalta Tampereen kainalosta.

Selailin nettiä ja tutustuin helsinkiläisten toimistojen verkkosivuihin. Kiinnitin huomiota Berry Creativen laajaan osaamiseen julkaisuiden, brändin rakentamisen ja ympäristötaiteen parissa. Kuulin myös puskaradion kautta, että kyseinen toimisto on mukavan kokoinen ja siellä on hyvä henki.

Aloitin harjoittelun syksyllä 2018. Jo alussa sain ilokseni huomata, että kaikki kerrottu piti paikkansa. Toimiston ilmapiiri oli iloinen, rento ja lämmin. Tuntui siltä, kuin toimistotilatkin olisivat imeneet itseensä siellä työskentelevän tiimin hyvää energiaa. Minut otettiin alusta asti vastaan tasavertaisena työntekijänä, eli mielipiteitäni kuunneltiin ja ne otettiin huomioon. Pääsin tekemään yhteistyötä muiden graafikoiden, maisema-arkkitehtien ja jopa käyttäytymistieteilijän kanssa. Töihin oli innostavaa mennä joka päivä!

Tehtäviä laidasta laitaan

Toiveenani oli päästä oppimaan graafisesta suunnittelusta mahdollisimman laajasti. Työskentelin muun muassa infograafi-, etiketti- sekä julistesuunnittelun parissa. Kokonaisten prosessien kulku ja kokonaisvaltainen tapa työskennellä tuli minulle tutuksi, kun sain olla mukana projekteissa niiden alusta loppuun. Itsevarmuuttani lisäsi se, kun minulle annettiin jo heti alussa isojakin kokonaisuuksia hoidettavaksi. Luottamus tuntui hyvältä.

"Kokonaisten prosessien kulku ja kokonaisvaltainen tapa työskennellä tuli minulle tutuksi"


Kuvittaminen on aina ollut yksi suurimmista mielenkiintoni kohteista, ja siksi toivoin pääseväni harjoittelussa kehittämään tätä taitoa. Ilokseni sain useita kuvitusprojekteja pöydälleni, niin painettuun kuin digitaaliseenkin mediaan tehtäväksi. Luulin olevani jo taitaja lempiohjelmani Illustratorin parissa, mutta kuvitusprojekteja tehdessäni opin paljon uutta myös sen käytöstä. Ideoiden pallottelu muiden työntekijöiden kanssa toi uutta ajattelutapaa ja uusia lähestymiskulmia, mitä hyödynnän nyt ja tulen jatkossakin hyödyntämään.

Halusin erityisesti petrata taittotaitojani, koska koulussa sitä oli opetettu harmittavan vähän. Aikaisemmin ajattelin, että en pitäisi taittamisesta kovinkaan paljoa. Erään lehden taitto osoittautui kuitenkin yhdeksi mahtavimmista ja opettavaisimmista projekteista työharjoittelussa. Ohjaajan tuella vastasin itse prosessista alusta loppuun saakka: lehden taitosta ja asiakkaan, repron sekä painon kanssa kommunikoinnista. Opin valtavasti InDesignin käytöstä, painoteknisistä asioista, prosessin kulusta ja työn organisoimisesta, tässä vain muutamia mainitakseni.

Matka jatkuu määräaikaisena työntekijänä

Berry Creativella opin paljon myös toimiston arjesta ja yrityskulttuurista, joita ei koulussa opeteta lainkaan. Kyseessä oli ensimmäinen omaan alaani liittyvä työharjoittelu, joten minulla ei ollut käsitystä siitä, minkälaista työskentely luovan alan toimistossa on. Pienimmätkin jutut, kuten työtuntien ylös kirjaaminen, töiden aikatauluttaminen sekä kaikki muu yleinen organisointi on auttanut minua myös omassa arjessani. Nykyisin hallitsen aikataulujani paremmin. Tämä on krooniselle myöhästelijälle tärkeä oppi. Tiimityöskentely- ja kommunikointitaitoni myös hioutuivat, kun töitä tehtiin tiiviissä yhteistyössä.

Harjoitteluni päättyi vuoden vaihteessa, mutta sain tietää, että voin halutessani jatkaa määräaikaisena työntekijänä. Jatkan työskentelyä tutuksi tulleessa työyhteisössä, samalla viimeistelen opintojani ja teen niihin liittyvää opinnäytetyötä.

Työharjoittelun jälkeen olen entistäkin innostuneempi graafisesta suunnittelusta. Kun nyt pysähdyn ja kurkkaan ajassa taaksepäin, hahmotan, miten suuri oppimisprosessi takanani on. Väittäisin jopa, että olen nyt eri ihminen kuin ennen harjoittelua. Niin paljon olen sen aikana oppinut ja kasvanut!


Kirjoittaja on 70-lukua rakastava, 25-vuotias graafikko-opiskelija